keskiviikko 30. lokakuuta 2013

tj 25

Tänään aiheenani muun muassa rotusääret, puolalaisen painonnostajan pohkeet ja olkapäät. Niin ja lihakset <3

Kiitos puoliskon aamu-unisuuden, minäpäs pääsinkin aamulenkille tänään. Kyllähän se toisaalta uni maistuisi itsellekin, mutta olen aina ollut aika aamuvirkku. Väsyneenäkään en pysty nukkumaan aamuisin pitkään, vaikka haluaisin. No, ne kerrat on sitten erikseen kun on porskuteltu iltapäivään saakka kemiallisten aineiden avustuksella.... Harvoin sellaista on sattunut!

Aamulenkille testiin pääsi heti uudet kompressiosukat. Minulla oli jo yhdet, ihan urheilukaupasta ostetut, jotka kyllä pesu pesulta kutistuvat pituussuunnassa ja ulottuvat enää hädin tuskin puoleen sääreen. Nyt tilasin uudet, hyväntekeväisyyssukat.

Tyyli ennen kaikkea!
Sukat olivat pehmoiset ja mukavat jalassa, ylettyivät kunnolla polviin saakka, ja jalat pysyivät kuivina ja lämpöisinä. TYKKÄSIN. Enkä joutunut näiden kanssa edes konkurssiin, 11 euroa pari http://www.pilkkoset.fi/kompressiosukat/

Eli siinä ensimmäinen kuva vaikka sitten niistä rotusääristä.

Sitten murheenkryynini, ikuinen riesa, ja toisaalta salainen ylpeyden aiheeni, ne puolalaisen painonnostajan pohkeet.... Nyt harmittaa, että en heti alussa alkanut mittailemaan myös pohkeen ymärysmittaa, koska siellä on nyt tapahtunut kummia.  
TADAAAA! Pohkeet sullottuna saappaan sisään, ja välissä vielä housut! Ehkä vielä jonain päivänä ne nokialaisen kumisaappaatkin mahtuvat. En tosin ole kokeillutkaan aikoihin.

Saapasjalka-melkein-kissa, MEOW!
Eilen illalla olin niin kivulias, nälkäinen, väsynyt, nestehukkainen ja hiilarinhimoinen, että unohdin vallan hehkuttaa erästä havaintoani. Tuppauduin tietenkin spinningtunnilla  eturiviin, jonne muuten ei aina ole lainkaan tunkua. Eturivistä oli loistava näköyhteys paitsi ohjaajaan, myös ohjaajan takana sijaitsevaan kokoseinäpeiliin. Siinä itseäni tuijotellessani, siis ajoasentoa lähinnä, ei tietenkään ohentunutta olemusta, havaitsin miellyttävää olkapäiden terävöitymistä. Siis ihan oikeasti olkapäissäni oli havaittavissa jotain muutakin muotoa kuin alaspäinviettävä laakea pyöreys. Että siellä on niinkuin hartialinja, olkapää, ja siitä käsivarsi suoraan alaspäin, eikä mikään sellainen epämääräinen loiva alue, josta nyt ei tiedä onko se olkapäätä, hauista vai ojentajaa...

Ja sitten ne lihakset. Tähän mennessä tällä viikolla suoritettu kolme aamuaerobista reippaasti hölkäten, hyvällä sykkeellä ja kulutuksella. Kaksi salitreeniä ja yksi aerobinen. Hyvin ollaan siis aikataulussa. Olen hyvin tietoinen tällä hetkellä siitä seikasta, että vartalossani on hyvin paljon lihasta, etenkin kipeää ja treenattua lihasmassaa :D Tämän päiväinen salitreeni oli ehdottomasti mukavuusalueeni ulkouolella, ja silti hyvä että menin. Joku megahaukottelukatarri on nyt iskenyt pahasti, sillä taas jälleen haukottelin näyttävästi sarjojen välillä, ja taas teki mieli ihan rehellisesti pistää silmät kiinni ja ottaa pienet nokoset vaikkapa siellä venyttelualueella vatsojen jälkeen. Olisiko siis aikainen nukkumaanmeno paikallaan, vai myöhästyinkö jo?

Lopuksi vähän mainosta!

Huomenna olisi ollut combat-päivä, tai ilta, kerrassaan loistava tapa kuluttaa paljon ja vuodattaa hikeä paljon ja jopa purkaa mitälie agressioita, mikäli sellaisia näin leppoisaan päähän pääsisi kertymään. Mutta huomenna vaihdan ruumiinkulttuurin varsinaiseen ruumiin kulttuuriin. Huomenna tiedossa siis rautaa, hikeä, lihaksia ja alastomia vartaloita :D Kokkolan kaupunginteatteri esittää näytelmää Jumalan rakastaja

Raakaa kehonrakennusta omat kainalot kuivina. Viimeisiä näytöksiä viedään. Kerron sitten huomenna, millainen oli.




 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti