torstai 10. lokakuuta 2013

Päivä 39

Kotipäiviä, lepoviikkoa... Nyt kun loppuviiko - viikonloppu - jo häämöttää, olo on suorastaan syntisen laiska. Mutta annan nyt pienen synninpäästön itselleni. Maanantain treeni oli TO-DEL-LA kova, jos se ei vielä ole tullut selväksi :D Joten oli ihan ok olla hissukseen tiistai ja keskiviikko. Ja kävinhän sentään aamulenkeillä, tai ainakin jollain sentapaisilla. Tänään olo on jo hyvinkin pystyvä, eli siis voisin treenata, mutta en voi, siitä pitää huolen rautatiemonopoli, joka vei puoliskon koko päiväksi töihin. Niin aamusta niin iltaan, että tänään ei onnistunut aamulenkki, päiväsali eikä edes ilta-combat.

Kruunaan tämän kotiviikon menemällä huomenna aamuaerobisen kautta töihin, ja uskallan jopa kiikuttaa jälkikasvunkin hoitopaikkaansa. Äkkiähän sieltä pois pääsee jos olo vielä huononee.

Viikonloppuna on tiedossa myös eräänlainen fyysinen koettelemus. Minä ja lapsi lähdetään kaksin junalla syyslomailemaan. Eli siis lapsi ja sen syyslomatavarat. Minä ja minun EVÄÄNI. Onneksi matkaamme ihan ihmisasutuksen pariin, joten ihan mahdottomia evästyksiä ei tarvita. Lauantaina treenailen siten, että soudan mökille laittamaan paikkoja talvikuntoon. Siitä saattaa tulla hyvinkin extremeä jos keli on kehno. Eli jonkinlaiset järkivaatteetkin pitää ottaa mukaan. Vai meneekö tämä nyt niin että unohdankin sitten suosista ne "kaupunkivarusteet" ja marssin junaan tyylikkäästi tuulipuvussa ja kumisaappaissa? HEI! MULLA EI OLE KUMISAAPPAITA! Meinasin jo viime vuonna hankkia uudet, mutta en osannut päättää, millaiset haluaisin. Täytyykin muuten mielenkiinnolla sovittaa äitin kirkkaanpunaisia Kontioita viikonloppuna. Kumisaappaisiin nimittäin on pakko mahtua housu varren sisään, ja uskokaa tai älkää, Kontioon ei mulla tahdo mahtua edes pelkkä jalka :( Mua kun on siunattu jonkun puolalaisen painnonostajan pohkeilla!





Siellä mökillä on myös vesipumppu, järvessä luonnollisesti. Toivon hyvin palelevaisuuteen taipuvaisena, että tiedossa ei ole myös myöhäissyksyn uintireissua.

Meidän koko superdieettiryhmälle puuhataan nyt face-to-face -tapaamista lähiaikoina. Ihan hauskaa sikäli, että salilla tulee vietettyä suhteellisen suuri osa hereilläoloajasta, enkä itse ainakaan muista ensitapaamiselta juuri ketään. FB-profiilit ovat aina vähän kyseenalaisia, etenkin tässä vaiheessa, kun kaikki on jo niin pikkuruisia, ettei tunnista :D Aion tehdä parhaani järjestääkseni itseni tapaamiseen, vaikka päivä omalle kohdalleni onkin vähän kehno.

Ryhmässä myös pääsi myöhään eilen illalla viriämään erittäin aktiivista ajatustenvaihtoa, ja nyt tuntuu, että oma pää on TÄYNNÄ asiaa. En kuitenkaan mene asioissa pintaa syvemmälle vielä tässä vaiheessa, vaan jäsentelen asiaa itsekseni. Samoin odotan myös uutta ruokavaliotani. Pt E kertoi myös, että salitreenini tullaan pikapuoliin tekemään kaksijakoiseksi, eli ylä- ja alakropan treenit eri päivinä. Toisaalta tykkään tästä kerralla koko ruoto läpi -ajatuksesta. Nopeaa, tehokasta, yksinkertaista. Ei mitään hifistelyä peukalonkoukistuslihaksilla tai muilla vastaavilla. Toisaalta jakamalla treenit eri päiville uskon saavani vieläkin enemmän aikaan. Silloin voin yhtenä salipäivänä todella antaa kaikkeni pelkälle jalkaosastolle. Ja toisena sitten yläkropalle. Siitä tulee huikeaa! Että vaikka tässä ensisijaisesti tähdätäänkin optimaaliseen painonpudotukseen, pudotetaan kiloja ja senttejä, olen itse valmis myös melkoisiin lihatalkoisiin, joten se on TIUKKA EI LIHATTOMALLE LOKAKUULLE :D Ihan joka merkityksessä.

Lihaisa -ei lihava- lokakuu


Ja koska elämän ilot on nyt revittävä jostain muualta kuin pullapussista, olemme kotioloissa siirtyneet nauttimaan kunnon PULLAKAHVIT jopa useasti päivässä. Tämä ei suinkaan tarkoita mitään synnillistä, vaan lisään kahvinpurujen sekaan suodattimeen ripauksen kardemummaa. Ja kyllä kuulkaa maistuu musta kahvi ihan pullalta :D HERKKUJEN HERKKU! Nyt on kardemumma lopussa, viikossa kului enemmän kuin viidessä vuodessa.



Ensi viikosta tulee muuten sitten ihan mieletön treeniviikko, kun lapsi ei ole kotona. Ensi viikolla on puoliväli jo ylitetty, alkaa valmistautuminen loppukiriin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti