Ennakkofiilikset olivat vähän alhaalla. Lapsi oli ollut sairaana kotona koko päivän, ja olisin ehkä mielelläni itsekin työpäivän jälkeen hautautunut sohvaan katsomaan Leijonakuningasta. Lisäksi jomottava polvi sai mieleni matalaksi. Olen koko päivän nähnyt kauhukuvia erilaisista rasitusvammoista, polviongelmat kun meidän suvussa eivät ole lainkaan vieraita. Mutta lähdin salille kuten oli sovittu, koska tähän hommaan nyt ei kuulu asioiden siirtäminen tuonnemmaksi.
Ihan alussa oli jo aika jännä olo, koska salimme henkilökunta on todella ahkeroinut viikonloppuna, ja uusi laajennusosa on viittä vaille valmis. Olohan oli siis kuin ensikertalaisella, koska kaikki oli eri näköistä ja eri paikoissa. Sain tietää, että ohjelmassa on jalkatreeni. Sillä sanalla on jotenkin pahamaineinen kaiku päässäni. Jaloissa on isoja lihaksia ja isoja lihasryhmiä, ja kun ne kaikki piiskataan kerralla loppuun joka sunnasta, se saa isotkin miehet itkemään. Näin olen kuullut.
Ohjelma oli seuraavanlainen:
1. Hack-kyykky
2. Reiden koukistus laitteessa
3. Reiden ojennus laitteessa
4. Askelkyykyt käsipainojen kanssa
5. Jalkaprässi istuen
Viisi liikettä, jotka jokainen saivat rukoilemaan mielessäni jotain feniksmäistä uudestisyntymää. Viisi liikettä aivan äärirajoilleen vietynä ja puristettuna ja pakotettuna. Senhän varmaan jo arvasikin. Painot olivat jäätäviä, toistomäärät samoin. Ohjatussa treenissä on onneksi se hyvä puoli, että itse ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin mitä käsketään. Ei tarvitse laskea, ei tarvitse tuijotella painoja. Kyllä se lihas sen kuitenkin kertoo, että sitä on helvetisti :D
Nyt osasin omasta mielestäni myös vähän "säästellä" itseäni. Koska tiesin mitä odottaa, tiesin, että ei tarvitse heti ensimmäisten viiden toiston ajan näyttää että "kato kuinka räjähtäviä liikkeitä ja kato kuinka paljon mulla on voimaa".
Askelkyykyt ovat aina olleet heikko kohtani, vaikka nyt jalkopäässä onkin voimaa ehkä keskivertosohvaperunaa enemmän. Kyllähän sitä mitenkuten kyykkii, mutta että oikeasti alas asti ja siten niinkuin kuuluu. JA VIELÄ KÄSIPAINOJEN KANSSA! Kun tätä omaakin elopainoa on vielä ihan kivasti. Toisekseen reiteni huusivat jo hoosiannaa tässä vaiheessa, joten ensimmäinen sarja oli pelkkää räpellystä. Sitten keskityin. Ajattelin, että sillä ei ole väliä, kuinka nopeasti saan sarjan tehtyä. Vaikka siihen menisi vartti. Kunhan teen rauhassa ja oikein ja niin hyvin kuin pystyn. Se toimi! Palkinnoksi sain kolmanteen sarjaan isommat käsipainot :D
Onneksi olin niin pihalla taas kaikesta, etten tiedä edes kuinka huvittavalta näytin. Sen verran rekisteröin, että valmentajani sanoi jollekulle ohimennessään että "tuolta kuuluu näyttää jalkatreenipäivänä". Ja tarkoitti siis minua, joka tärisin ja vaapuin nahka punaisena kohti viimeistä etappia.
Ja sitten siellä ihan lopussa, pystyasennossa tehtävässä jalkaprässissä, voimat totaalisesti loppuivat. Siis niin kertakaikkiaan loppuivat, ettei laite enää liikkunut edes autettuna eikä pakotettuna, eikä minkään maailman ajatuksen voimalla.
Mutta ne kehut! Voi sentään!!! Nyt on melkein pakko kirjoittaa tähän muutama SYDÄN <3<3<3 Vaikka sitä tekeekin kaiken itseään varten, ei mikään voita sitä tunnetta kun ihan tajunnanräjäyttävän suorituksen jälkeen valmentaja kehuu asennetta ja suoritusta ja sisua ja tsemppiä. Tänään saatujen kehujen voimalla mennään taas piiiiiitkälle! Ja kyllä, minä melkein keräilen jo pullonpalautusrahojakin kolehtia varten, jotta saan jatkaa tätä valmennussuhdetta vielä 12-viikkoisen jälkeenkin.
Olin mielestäni valmistautunut myös sikäli hyvin treeniin, että ajan automaattivaihteisella autolla. No okei, autokaupassa en sentään käynyt ennen kuntosalille menoa :D Mutta osoittautui järkivalinnaksi. Ja parkkihallissa PERUUTIN parkkiruutuun, jotta kotiinlähtiessä kaikki ylimääräinen ja onnettomuusaltis kikkailu jää pois. ERITTÄIN HYVÄ RATKAISU! Automaattiohjaus olisi myös pelastanut paljon, mutta pääsin sentään kotiin saakka.
Lopuksi vielä mitä nöyrin anteeksipyyntöni kaikille kanssatreenaajille! Ehkä ne raikuvat perkeleet eivät kuulu asialliseen salietikettiin, mutta toisaalta, jos ne jonkun mielestä ovat räikeitä ja tarpeettomia, kehotan varaamaan ajan omaan jalkatreeniin mitä pikimmiten ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti