lauantai 7. syyskuuta 2013

Päivä 6

Paistopussikokeilu makaronien osalta oli menestyksekäs! Hurraa!


Siinä on tämän päivän lounaani. Mikä tai mitkä ei kuulu joukkoon? Arvatkaa koskinko edes? En aio suoda nyt edes ajatusta sille, että keittiö on täynnä tuoreita, sokeroituja munkkeja, ja kuinka kipeää teki niistä kieltäytyä. 

Onko kukaan muuten koskaan verrannut sokeroitua ja sokeroimatonta munkkia? Mä punnitsin muutama vuosi sitten. Se rinkilä saattaa imaista pintaansa jopa 12 grammaa sokeria, ja se on melkoinen määrä. Siitä lähtien olen kiillottanut sädekehääni syömällä itsetehdyt vappumunkit ilman sokeria. Jos vappuna menee vaikka ööööö... kymmenen munkkia, se on jo 120 grammaa sokeria :D Mutta se oli ennen se. 

Tänään vietettiin vieläkin enemmän tai vähemmän ansaittua pakkolomapäivää. Kyllä tässä nyt universumi kostaa minulle kaikki pahat teot itseäni ja ruumistani kohtaan, kun tällaisen taudinpirulaisen pisti heti projektin alkajaisiksi. Ja koska liikunnat nyt on sitten jäänyt, kiinnostuin ruokavalioni kalorimääristä. 

Ohjeessahan on kaikki sapuskat määritelty grammalleen, ja grammalleen olen ohjetta myös noudattanut. Kalorilaskuri antoi seuraavanlaisia tuloksia:

Aamiainen 294 kcal
Lounas 316 / 280 kcal 
(riippuen onko proteiini broileria vai seitä, mutta suosin broileria)
Välipala 246 kcal
Päivällinen
-treenipäivänä 350 kcal
-lepopäivänä 218 kcal
Palautusjuoma treenipäivänä 147 kcal
Iltapala 213 kcal

Treenipäivinä 1566 kcal ja lepopäivinä 1287 kcal!
Kuulostaa ihan järkevältä. 

Nyt pikkuhiljaa jo kutkuttaa pian koittava punnituspäivä - eka viikko takana. Olo on vähän sellanen että mitään ei ole tapahtunut. Ja hoen itselleni että NIINHÄN SE VOI OLLAKIN! Koska lähdin sairastamaan pois kotoa, enkä ollut varma, milloin palaan, en jättänyt mitään sattuman varaan. Pakkasin mukaani kaikki mahdolliset urheiluvarusteet, jos vaikka olo kohenee ja lenkkipolku kutsuu. Pakkasin mukaan myös oman mittanauhan ja oman puntarini, jotta tulokset maanantaiaamuna olisivat vertailukelpoisia. No okei, sentit nyt kai on samoja kaikkialla :) Mutta se vaaka on tärkeä juttu!

Tänään kaikkien ihanien dieettiherkkujen syöminen on ollut yhtä tuskaa, koska taudinpirulainen päätti muuttaa nieluuni asumaan, ja järjestikin heti kunnon bileet. Mutta, silmät kosteina ja hammasta purren olen jokaisen tomaatin ja mustaherukan niellyt, ne ne vasta kivoja olivatkin.


Eikös näytäkin iltapala aika herkulta? ;) No, ei se ole! 200g pyyhekumilta maistuvaa rasvatonta raejuustoa ja 10 cashewpähkinää. Voi kunpa saisi edes pienen lorauksen mehukeittoa tuohon sekaan, mutta mä päätin että en valita, niin sitten en valita.

Mulla on ollut koko elämäni mahdollisuus valita:
otanko pullaa vai lähdenkö lenkille? No otan pullaa, kiitos!
Otanko suklaata vai lähdenkö salille? No otan suklaata, kiva juttu!

Sen valinnanvapauden vuoksi mä olen nyt tässä!

1 kommentti:

  1. Laura, sä kyllä kirjoitat niin hauskasti! Hyvä tosta projektista tulee, oon varma. Ja ajattele: sä tajuat toimia itsesi hyväksi´jo noin nuorena, mun piti olla 44 v ennenkuin tajusin.Ja hei, toi iltapala näyttää oikeesti älyttömän herkulliselta!!!! Tää ruoka-ajattelu ja tottumukset kun hiljalleen muuttuu... raejuusto ja pähkinät on tosi namia :) Nyt vaan paranemista ja hirmu paljon tsemppiä <3

    VastaaPoista