lauantai 23. marraskuuta 2013

tj 1

Odotettu, pelätty ja toivottu punnitusaamu tuli! Tämä päivä on ansainnut arvosanakseen ehdottomasti 10-. Kerron myöhemmin, mistä se miinus tulee.

Mennäänkö itse asiaan, kiinnostaako ketään? Tuloksia? No HITTO, mä tein sen!!!

KOKONAISTULOKSET

PAINO - 13,1 KG
VYÖTÄRÖ -17,5 CM
LANTIO -13 CM
RINTA -10,5 CM
REISI -9 CM
 
Ja muutokset maanantain punnituksen jälkeen, eli viidessä päivässä:

paino - 1,6kg
vyötärö -3,5 cm
lantio -0,5cm
rinta -1cm
reisi -0,5cm

Nämä lukemat saavat minut niin iloiseksi ja onnelliseksi, että olen täysin sanaton. Ylitin tavoitteeni, ylitin valmentajani keskiviikkona heittämän haasteen, joka tuntui käsittämättömältä, ja saavutin Superdieetin aikana KAKSI uutta kymmenlukua. Nyt tätä kirjoittaessani fiilistelen niin surutta punaviinillä ja pikkuruisilla juustosilla.

Bosolee-nuvoo ja maltillinen juustotarjotin
 Tänään päätin siis syöpötellä ihan huoletta, kuten niin moni muukin. Aamupala oli vielä ihan tuttu ja turvallinen raejuusto-kaurapuuro-sotku. Mutta sitten tuli vähän ruisleipää ja mitä näitä nyt on. Lähdin kauppaan aikomuksenani ostaa
-karkkia
-leivoksia (tai kakku)
-alkoholia

Ostin lapselle suklaavanukasta. Pyörin ja nuuskutin koko leivospullakakkumunkkiosaston läpikotaisin. Pitävät minua kohta seinähulluna, sillä silittelin taas sitä käpykakkua. Mutta en loppujen lopuksi osannut päättää, enkä ostanut mitään. Sama toistui kaljasiiderihyllyssä. Lapsen joulusuukosta jouduin syömään suurimman osan, kun ei se tykännytkään. Ja lounaaksi söin laiskuuttani perunamuusia ja nakkikastiketta (ja että oliko hyvää? NO OLI!!!)

Päivällä meillä oli muiden dieettiläisten kanssa viimeinen yhteistreeni, ja tunnelmat olivat ristiriitaiset. Niin iso joukko ihania onnistujia, puolet pienempinä, jumppaamassa ja hikoilemassa viimeistä kertaa. Ja vaikka itselläni homma jatkuu, ja niin jatkuu monella muullakin, on tämä silti erään ajanjakson päätös. Toivottavasti meidän ihanille ohjaajille ja vetäjille ja koko dieetin järjestäjille jäi meistä, ensimmäisestä Superdieettiporukastaan, voittajaolo! Koko salin henkilökunta on kiitoksensa ja ylistyksensä ansainnut.

No entäs se minun oma valmentajani E sitten? Hänellekin aamulla tuloksia kirjoitellessani olin sanaton. Viestini jäi lopulta kovin lyhyeksi. En toisaalta viitsinyt heittäytyä kovin sentimentaaliseksi, koska yhteistyömme ei pääty tähän. Enkä toisaalta viitsinyt päästää ilmoille niitä ylitsevuotavia sydämiä ja virtuaalirakkaudentunnustuksia (siis treenimielessä, kyllä te tiedätte!), jotta en leimautuisi taas sille käpykakunhalaajalinjalle ja että yhteistyömme tosiaan jatkuisi :) Lahjon hänet vielä ruhtinaallisesti heti kun keksin miten.


Lapsi teki torttuja
Pullahyllyjä kierrellessäni olisin voinut ostaa joulutorttuja. Ne eivät ole mitenkään yliampuvan jättimäisiä, ja kausileivonnaisina niiden pahamieli-barometri on aika alhaalla. En vain kertakaikkiaan viitsinyt maksaa kahdesta tortusta lähes kahta euroa! Kahdella eurolla taisin saada aineet jo pellilliseen vastaavia kotitekoisia. Ja mikäs sen parempaa kuin ostaa aineet ja laittaa mies ja lapsi leipomaan. Sillä tuloksella, että äidille jätettiin kolme, joista soin yhden. UH! Ei maistunut, mutta hyvää oli :)

Treenin jälkeen kukin kertoi vähän suunnitelmiaan, lähinnä ruokasuunnitelmiaan, että mitä kukin lähtee nyt hulluna syömään ja ahmimaan, mistä on viimeiset 12 viikkoa haaveillut. Ampaisin treenilookissani viimehetkillä vielä uusintakierrokselle kauppaan ja A-markettiin mielessäni selkeä herkkusuunnitelma. Halpaa pakastepatonkia, jotain juustoa ja PUNAVIINIÄ. Voi, saisinpa tähän jotain valvontakameran kuvaa itsestäni siellä viinipullojen keskellä. Vannon, että jo ennen täysi-ikäisyyttäni olin paremmin perillä A-marketin valikoimasta kuin tänään! Sitten muistin, että eräs FB-kaverini oli menneellä  viikolla jakanut erään viinipullon kuvan Facebookissa, ja valinta oli tehty (nyt reilun lasillisen jälkeen, ei yhtään huono valinta!).

Markettipuolelta patonkien ja minijuustosetin lisäksi mukaan lähti pieni keko irtokarkkeja. Tiedättekö sen tuoksun irtokarkkiosaston ympärillä? Kun eri karkkien tuoksut sekoittuvat huumaavasti toisiinsä? Tai videovuokraamossa, kun tuoksu tunkeutuu ihohuokosiinkin? Ja joka kerta (anteeksi irtsariystäväni), lopputulos ei vain ole hyvä. Ei ole maailmassa sellaista karkkia, jossa yhdistyisi se huumaava tuoksu, koska jokainen karkki on tietenkin omansa. Eli muutaman karkin pussista hotkaisin pahimpaan himooni, vain huomatakseni, että pahaa oli. Ja huono olokin tuli, ja omatunto.
Paljon melua tyhjästä - syömättä jäi
Surkeiden mässy-yritysten jälkeen palasin turvalliseen, ja kokkasin ehkä MAAILMAN PARHAAN PÄIVÄLLISEN! Samaa tavaraa lähestulkoon kuin viimeiset 12 viikkoa, ja lohimedaljonkini saavutti ehdottomasti päivän parhaan aterian palkinnon.


Kaikkien näiden viikojen jälkeen <3 päivän paras ateria!

Ja sitten päivällä kun pistelin pyykkejä kaappiin ja hajoilin liian täytenä pursuilevan vaatekaappini kanssa, päätin joistakin vaatekappaleista luopua. Jostain kumman syystä kaapistani löytyi myös avaamattomassa paketissa olevat ruotsalaisketjun pinkit farkut kokoa 38. Ovat kai olleet halvennuksessa joskus nettikaupassa, ja olen ne toiveikkaana tilannut. No, nyt ne mahtuivat ja menivät jopa kiinni. Voi silti olla, että muutama aamulenkki on juostava ja salitreeni vedettävä, että kehtaan ne päällä ihmisten ilmoitte lähteä. Niistä sitten kuvamateriaalia uudessa blogissa joskus.

Vaatekaapin tyhjennys



Nyt sitten chin chin, rakkaat kanssaeläjät, bloginlukija, kannustajat ja ystävät. 
Huomenna vielä jotain kivaa, ihan vain siksi, että olin itse laskenut 12 x 7 = 84 ja että 84 tulee täyteen huomenna.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti